Cognitively Empowering Internet-Based Patient Education for Ambulatory Orthopaedic Surgery Patients

Tiedollista voimavaraistumista tukeva internet-perustainen ohjaus päiväkirurgisille ortopedisille potilaille Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää tiedollista voimavaraistumista tukeva Internetperustainen potilasohjausohjelma sekä arvioida sitä. Tutkimusprosessi jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin sisältö tiedollista voimavaraistumista tukevalle Internet-perustaiselle ohjaukselle päiväkirurgisia ortopedisia potilaita varten. Toisessa vaiheessa arvioitiin Internet-perustaisen ohjauksen (koeryhmä) hyväksyttävyyttä käyttäjien arvioimana ja ohjauksen tuloksia sekä verrattiin Internet-perustaisen ohjauksen (koeryhmä) tuloksia tiedollisesti voimavaraistumista tukevan sairaanhoitajan välittämään ohjauksen (kontrolliryhmä) tuloksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda uusi potilasohjausmuoto joka tarjoaa yksilöllisen, osallistavan ja aikaan ja paikkaan sitomattoman ohjauksen päiväkirurgiseen ortopediseen leikkaukseen tulevalle potilaalle. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa käytettiin kuvailevaa ja vertailevaa tutkimusmenetelmää (ennen ja jälkeen testaus). Tutkimukseen osallistui 120 päiväkirurgista ortopedista potilasta joiden tiedon odotuksia ja heille välitettyä tietoa tarkasteltiin. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksien ja aikaisemman voimavaraistumista käsittävän tiedon perusteella luotiin sisältö tiedollista voimavaraistumista tukevalle Internet-perustaiselle ohjaukselle. Sisältö rakentui voimavaraistavan tiedon kuudesta eri osa-alueesta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa käytettiin randomoitua kokeellista tutkimusasetelmaa. Päiväkirurgiseen ortopediseen leikkaukseen tulevat potilaat randomoitiin koeryhmään (n=72) Internetperustaiseen ohjaukseen ja kontrolliryhmään (n=75) sairaanhoitajan välittämään ohjaukseen. Aineisto kerättiin strukturoitujen mittareiden avulla ja tulokset analysoitiin tilastollisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehitettyä tiedollisesti voimavaraistumista tukevaa Internet-perustaista potilasohjausmenetelmää voidaan suositella käytettäväksi ortopedisten päiväkirurgisten potilaiden ohjauksessa ja potilailla on hyvät mahdollisuudet voimavaraistua tiedollisesti sen avulla. Monipuolista tietoa sisältävä Internet-perustainen ohjaus osoittautui käyttäjien näkökulmasta hyväksyttäväksi. Vaikka Internet ohjauksen hyväksyttävyys koettiin osittain heikommaksi kuin sairaanhoitajan välittämän ohjauksen, potilaat käyttivät nettisivustoa ongelmitta ja arvioivat sen helppokäyttöiseksi. Ohjausmuodolla ei ollut vaikutusta hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Sen sijaan kustannuksista organisaatiolle voitiin puolittaa sairaanhoitajan ohjaukseen käyttämä aika Internet-perustaisen ohjauksen avulla. Internet-perustaiseen ohjaukseen osallistuneiden potilaiden tiedon taso ja kokemus tiedon riittävyydestä lisääntyivät ohjauksen jälkeen enemmän kuin sairaanhoitajan välittämään potilasohjaukseen osallistuneiden potilaiden tiedot. Ohjausmuodolla ei ollut vaikutusta potilaiden kokemien tunteiden ja oireiden voimakkuuteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että tiedollisesti voimavaraistava Internet-perustaista ohjausta voidaan suositella vaihtoehtoiseksi menetelmäksi sairaanhoitajan välittämälle ohjaukselle päiväkirurgiseen ortopediseen leikkaukseen tuleville potilaille.The aim of this study was to create and evaluate an Internet-based patient education programme aiming to cognitively empower ambulatory orthopaedic surgery patients. The research process was divided into two phases. In Phase I, the purpose was to create the content for cognitively empowering Internet-based patient education for ambulatory orthopaedic surgery patient care. In Phase II, the purposes were: to evaluate cognitively empowering Internet-based patient education (experiment group) user acceptance and the outcomes of this education, and to compare the outcomes of cognitively empowering Internet-based patient education to the outcomes of cognitively empowering face-to-face education (control group). The ultimate goal of this study was to create a new type of cognitively empowering patient education intervention which offers an individualized and engaging method that is free of time and place for patients having ambulatory orthopaedic surgery operations. In Phase I, we used a descriptive comparative cross-sectional study (pre- and post-test) design and 120 consecutive ambulatory orthopaedic surgery patients evaluated their perceptions of their knowledge expectations and their received knowledge. On the basis of the results of this study, as well as earlier research knowledge on empowerment, we created a website to support the cognitive empowerment of an ambulatory orthopaedic patient. The content of the website is multidimensional. In Phase II we evaluated the programme using a randomized controlled trial. Elective ambulatory orthopaedic surgery patients were randomized to either an experiment group (n=72) receiving education through a website or to a control group (n=75) receiving face-to-face education with a nurse. We collected the data at the two phases of the research with structured instruments and analysed it using statistical methods. This study showed that patients’ possibilities to become cognitively empowered can be increased with the help of cognitively empowering Internet-based patient education. Users accepted the website that included multidimensional knowledge. Thus, the utility of cognitively empowering Internet-based patient education was partially lower than cognitively empowering face-to-face patient education; patients used the website without any problems and evaluated it as easy to use. There were no differences between the out-of-pocket costs of education. However, the nurses saved time when using the cognitively empowering Internet-based patient education. This study also showed that cognitively empowering Internet-based patient education increased patients’ knowledge level and their sufficiency of knowledge more than did face-to-face education. Patients’ experiences of their emotions and intensity of symptoms did not differ between the education groups. In summary, cognitively empowering Internet-based patient education can be recommended as an alternative to the face-to-face education method for ambulatory orthopaedic surgery patients.Siirretty Doriast

Ilveskanta Suomessa 2018

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa riista- ja kalavarojen kestävän ja monipuolisen hyödyntämisen säätelyn edellyttämät riista- ja kalavarojen arviot ja ennusteet kantojen tilasta, alueellisen ja ajallisen säätelyn edellyttämät saalistilastot sekä huolehtii kannanarvioinnin kehittämisen edellyttämästä tutkimuksesta. Uusimman kanta-arvion 2018 perusteella ilveskannan laskusuunta jatkuu. Kanta on pienentynyt edellisvuodesta noin 21 prosenttia. Ennen metsästyskautta 2018/2019 Suomessa arvioidaan olevan 1865–1990 yli vuoden ikäistä ilvestä. Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2017 arvioidaan havaitun noin 332–375 pentuetta, mikä on 22 % vähemmän kuin 2016. Arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Se ei myöskään sisällä arviota touko-kesäkuussa 2018 syntyneistä pennuista. Eniten ilveskanta on pienentynyt kuudella Suomen riistakeskuksen alueista: Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Monin paikoin Suomea ilveskannan lasku on ollut loivaa tai kanta on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Edellis-vuoteen verrattuna kanta ei ole kasvanut millään alueella. Ilveskannan laskusuunnan taustalla on merkittävimpänä syynä metsästyskuolleisuus. Ilvesten luontaisessa kuolleisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2016–28.2.2017 kirjaamien pentuehavaintojen ja erillisten lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon pentueiden määrästä. Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä ~ 4160 kpl ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on noin 16 % vähemmän kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2016–2017. Havaintoihin pohjautuvan kanta-arvion lisäksi Luonnonvarakeskus on arvioinut ennustemallin avulla ilveskannan kehitystä vuoteen 2021 eri metsästysverotusasteilla.201

Ilveskanta Suomessa 2019

Uusimman kanta-arvion 2019 perusteella ilveskannan laskusuunta näyttäisi pysähtyneen. Kanta on samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. Ennen metsästyskautta 2019/2020 Suomessa arvioidaan olevan 1 845 – 1 955 yli vuoden ikäistä ilvestä. Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2018 arvioidaan havaitun noin 334 - 373 pentuetta, mikä on samaa luokkaa kuin vuonna 2017. Arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Se ei myöskään sisällä arviota touko-kesäkuussa 2019 syntyvistä pennuista. Ilveskanta on pienentynyt jonkin verran kahdella Suomen riistakeskuksen alueista: Kaakkois-Suomessa ja Oulun poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella. Pääosin kanta on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Edellisvuoteen verrattuna kanta on kasvanut hieman Etelä-Hämessä ja -Savossa. Ilveskannan laskusuunnan merkittävimpänä syynä on ollut metsästyskuolleisuus. Ilvesten luontaisessa kuolleisuudessa ei ole tapahtunut tiedossaolevia muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2018–28.2.2019 kirjaamien pentuehavaintojen ja erillisten lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon pentueiden määrästä. Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä ~ 2800 kpl ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on noin 30 % vä-hemmän kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2017–2018. Kannan koon laskiessa on odotettavissa myös havaintomäärien lasku. Havaintoihin pohjautuvan kanta-arvion lisäksi Luonnonvarakeskus on arvioinut ennustemallin avulla ilveskannan kehitystä vuoteen 2021 eri metsästysverotusasteilla.201

Tilintarkastus työkirjojen avulla

Tilintarkastustyön ympäristö on ollut muutoksessa viime vuosina. Monet yhteiskunnalliset tekijät, kuten lainsäädännön kehittyminen ovat vaikuttaneet siihen. Olennainen tilintarkastusalan muutos on ollut tilintarkastusrajojen nostaminen ja tilintarkastuskertomuksen muuttaminen. Työnkuvan muuttuminen on korostanut työn dokumentoinnin ja tilinpäätösaineiston analyyttisen tarkastelun tarpeellisuutta. Dokumentoitujen työpapereiden avulla tilintarkastaja pystyy osoittamaan, että suoritettu tarkastus on hyvän tilintarkastustavan mukainen. Opinnäytetyön tavoitteena oli analysoida kahta eri atk-pohjaista työkirjaa noteeraamattomien osakeyhtiöiden tilintarkastuksissa. Lähtökohtana olivat tilintarkastuksen suorittamisen laadun kehittäminen ja tilintarkastuksen vaatimusten tarkastelu. Opinnäytetyössä käytetään poimintoja työkirjoista ja standardeista. Luvussa kaksi käsitellään tilintarkastajan työnkuvan muodostumiseen ja vaativuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kolmas luku sisältää tilintarkastustyön historiaa, standardien taustoja sekä esitelty vertailtavat ohjelmat ja standardit lyhyesti. Seuraavassa luvussa käsitellään tilintarkastuksen toimittamiseen liittyviä asioita sekä sivutaan tilintarkastuksen analyyttista vaihetta.. Luvut viisi, kuusi ja seitsemän sisältävät standardien tarkemman tutkimisen. Tilintarkastuksen eteneminen voidaan jakaa alkuvaiheeseen, toimenpiteisiin ja loppuvaiheeseen. Luvut on jaettu vaiheiden mukaisesti. Lopuksi esitetään päätelmät SWOT-analyysia soveltaen. Tilintarkastuksen toimittaminen on hitaampaa työkirja-avusteisessa tarkastuksessa verrattuna siihen, että tilintarkastus suoritettaisiin ilman työkirjaa. Yritys ei ole tehnyt valintaa työkirjan käyttämisestä. Päätökseen tulevat vaikuttamaan muun muassa assistentin ja tarkastajan myöhemmät käyttökokemukset.The environment of auditing has been in change over the last few years. Many social elements, such as the development of legislation, have contributed to it. A significant change in the branch of auditing has been raising the limits of auditing liability and changing the auditor’s report. The new evolved job description has emphasized the necessity of the documentation of work completed and the analytical inspection of financial reports. With a documented worksheet the auditor can illustrate that auditing has been carried out according to sound auditing principles. The purpose of this research was to analyse two different ADP workbooks in auditing private limited companies. The basis of the study was developing auditing performance and examining auditing requirements. The thesis includes some extracts from workbooks and standards. Firstly, the auditor’s work and its demanding aspects are examined. Secondly, the history of auditing as well as the current standards is introduced. Thirdly, auditing practices and the analytical section in auditing are discussed. After that, the standards are given a more detailed approach. The auditing process can be divided into three sections: an initial stage, measures carried out and a final stage. Finally, the findings of this research are introduced by adapting the SWOT analysis. According to the results of this study, auditing is slower with workbooks than without them. The case company has not decided yet on the choice of using a workbook. The decision will need further user experience by the auditor and the assistant studied

Movement patterns and habitat selection during dispersal in Eurasian lynx

Natal dispersal affects the gene flow, distribution, dynamics and social structure of a population. In many solitary mammals, dispersal is often male-biased, while females may remain philopatric. For the Eurasian lynx (Lynx lynx), dispersal distances vary greatly and may be explained by sex or by habitat characteristics, such as fragmentation. Juvenile lynx habitat selection during dispersal has not been studied before, but resident lynx select heterogeneous forested habitats and avoid human settlements and infrastructure through distinct temporal activity patterns. We studied movement patterns and habitat selection during the dispersal of 22 Eurasian lynx (7 females, 15 males) in Finland. We found no differences between the sexes in the onset age, duration, distance, route or route linearity. Dispersal took place mostly during the evening and at night but also during the day. Of the four most used habitats, the mixed forests and transitional woodlands were used more frequently than would be expected according to their availability, and conifer forests and fields less than would be expected. Housing and other human infrastructure, including roads, were the least frequently used categories. There was a highly significant difference between the used and available habitats in general. The lynx selected the habitat more carefully during the day than during the night.Peer reviewe

Susikanta Suomessa maaliskuussa 2018

Suomessa oli maaliskuussa 2018 arviolta 165–190 sutta. Lukumäärä on noin 10 % suurempi kuin maaliskuussa 2017. Suomen susikannan painopiste on siirtynyt läntisen Suomen kannanhoitoalueelle, jossa arvioitiin olleen susikannasta 68 %. Kokonaan tai pääasiallisesti Suomen puolella liikkuvia laumoja oli yhteensä 20. Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja (ns. rajalaumat) oli 5. Kahden suden asuttamia reviirejä (susipari) arvioidaan olevan yhteensä 15, joista kaksi sijoittuu itärajan molemmin puolin. Lisäksi kolmen reviirin osalta jäi epävarmaksi se, onko reviirillä kaksi vai kolme sutta. Koko yksilömäärältään Suomen kantaan lasketaan kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuviksi arvioidut laumat ja parit. Muiden osalta (rajalaumat ja – parit) Suomen susikantaan on laskettu kuuluvaksi 50 %. Menettely on sama kuin aiemmissa kanta-arvioissa. Rajareviirit huomioiden on kokonaisarvio 180–205 sutta. Todennäköisiä perhelaumoja (vähintään 3 sutta) oli yhteensä 25, näistä 20 reviiriä sijaitsi kokonaan Suomen puolella. Vuoden 2017 maaliskuussa vähintään kolmen yksilön lauman reviirejä oli yhteensä 21, joista 14 kokonaan Suomen puolella. Läntisellä kannanhoitoalueella oli yhteensä 16 laumaa. Lisäksi kahden reviirin osalta epävarmaksi jäi se, onko reviirillä kaksi vai kolme sutta. Edellisten lisäksi kuudella reviirillä oli pari. Kaikkiaan asuttuja reviirejä oli yhteensä 24, mikä on neljä reviiriä enemmän kuin maaliskuussa 2017. Laumojen osuus kaikista reviireistä (75 %) oli lähes kolmanneksen suurempi kuin maaliskuussa 2017 (44 %). Itäisellä kannanhoitoalueella oli yhteensä 9 laumaa. Laumoista viisi asusti valtakunnan rajan molemmin puolin. Lisäksi yhden rajareviirin osalta jäi epävarmaksi se, onko reviirillä kaksi vai kolme sutta. Yhdeksällä reviirillä asusti pari, joista kaksi paria liikkui valtakunnan rajan molemmin puolin. Kaikkiaan asuttuja reviirejä oli yhteensä 19, mikä on 2 reviiriä vähemmän kuin maaliskuussa 2017. Maaliskuun susikanta edustaa tilannetta, jolloin se on pienimmillään. Kesällä susien lukumäärä on olennaisesti suurempi kuin maaliskuussa, sillä pennut syntyvät huhti-toukokuussa. Arvio on ajoitettu koskemaan maaliskuun tilannetta, koska kattavin aineisto susikannan määrittelyyn saadaan talvella eikä nuorten levittäytymisvaellus synnyinalueeltaan vielä vaikuta merkittävästi. Syntyneiden pentueiden määrästä saadaan kokonaiskuva vasta ensi talvena. Tässä raportissa maaliskuun 2018 tilannetta verrataan vuoden 2017 maaliskuun tilanteeseen.201

Promoting health and well-being of entrepreneurs with health technology

[EN] In Finland the number of entrepreneurs over 55 years old has increased from 60000 to 100000 between 2000-2010. The growth has continued since and now, there are 113000 entrepreneurs in Finland who have reached the age of 55. Most of the companies in Finland are micro or SSM´s and the responsibility of entrepreneurs´health and wellbeing is ofthen on the shoulders of the entrepreneurs themselves. Supporting this group by giving them means more effectively to take action in preventiong work- and age-related injuries and problems can help in proonging careers.Entrefox is a project funded by European Social Fund and it aims at promoting health and wellbeing of entrepreneurs and future entrepreneurs over the age of 55 espicially following the principles of active ageing and lifelong learning. Three groups of 10 entrepreneurs will be organized to crate their own wellbeing pland and to give them meand to follow the progress of their own plan. Health technology will be used to help observing and motivating the process. Futrhermore, students from different fields (physiotherapy, engineering, health promoting) will be included to support the entrepreneurs.Raitoharju, R.; Heikkinen, K. (2019). Promoting health and well-being of entrepreneurs with health technology. En Proceedings 5th CARPE Conference: Horizon Europe and beyond. Editorial Universitat Politècnica de València. 218-221. https://doi.org/10.4995/CARPE2019.2019.10172OCS21822

Vargstammen i Finland i mars 2019

I mars 2019 fanns det i Finland 47 vargrevir. På 24 av dem levde en vargflock med minst tre individer och på 20 revir levde två vargar. På tre revir fanns det enligt uppskattningarna 2–3 vargar. En betydande del av reviren med två eller 2–3 vargar hävdades av ett par, men det totala antalet vargpar kunde inte fastställas. En del av reviren är belägna på både finskt och ryskt territorium. Sammanlagt fanns det 41 revir helt eller huvudsakligen på finskt territorium; 19 av dessa hävdades av flockar. På finsk territorium fanns det sammanlagt 22 revir som hävdades av två eller 2–3 vargar. Flockarna var sannolikt familjegrupper med valpar födda 2018. Inom det västra stamförvaltningsområdet påträffades 13 revir som hävdades av flockar. I östra Finland påträffades 11 flockrevir av vilka sex var helt eller huvudsakligen belägna på finskt territorium. Antalet flockar som hävdades av två vargar var 14 inom det västra stamförvaltningsområdet och sex inom det östra området. Inom det västra stamförvaltningsområdet fanns två revir med 2–3 vargar, medan det fanns ett sådant revir inom det östra området. Inom renskötselområdet påträffades under vårvintern inga revir med minst två vargar. I mars 2019 fanns det uppskattningsvis 185–205 vargar i Finland. De vargar som helt eller huvudsakligen rör sig på finskt territorium räknas alla med i den finska vargstammen. Av de vargar som hävdar revir på vardera sidan av östgränsen räknas 50 procent med i den finska vargstammen. Då dessa så kallade gränsrevir tas med i beräkningen uppgår det totala antalet vargar till 200–250 individer. Enligt uppskattningarna var antalet flockar något större i mars 2018 (25 flockar) än i år (24 flockar). År 2018 fanns det tjugo familjegrupper som rörde sig i Finland. Antalet revir som hävdades av två eller 2–3 vargar var betydligt större i mars 2019 (22 revir) än i mars 2018 (15 revir). Det totala antalet vargar hade enligt beräkningarna ökat med cirka 10 procent jämfört med år 2018. Vargstammen i mars representerar den årstid då antalet vargar är som minst. På sommaren är antalet vargar avsevärt större än i mars, eftersom valparna föds i april–maj. Uppskattningen gäller situationen i mars, eftersom det mest omfattande materialet för fastställandet av vargstammens storlek fås under vintern och inte ännu påverkas märkbart av unga vargars vandring från områdena där de är födda. Förändringarna i vargstammen efter mars beskrivs med en prognosmodell som bygger på forskningsdata om vargens valpresultat och dödlighet. Enligt prognoserna kommer antal flocar med 90 procents sannolikhet att vara 32–43 i november 2019. I mars 2020 finns det enligt prognoserna 17-37 flockar, med 90 procent sannolikhet.201

Susikanta Suomessa maaliskuussa 2019

Maaliskuussa 2019 Suomessa oli 47 susireviiriä, joista oli 24 vähintään kolmen suden lauman ja 20 kahden suden asuttamaa. Kolmella reviirillä arvioitiin olevan 2–3 sutta. Merkittävä osa kahden tai 2–3 suden reviireistä oli parin asuttamia, mutta parien kokonaismäärä ei ole tiedossa. Osa reviireistä on Suomen ja Venäjän yhteisiä. Kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella sijaitsevien reviireiden määrä oli yhteensä 41, joista oli lauman reviirejä 19. Kahden tai 2–3 suden asuttamia, Suomen puolella sijaitsevia reviirejä oli yhteensä 22. Laumat ovat todennäköisesti perhelaumoja, joissa oli vuonna 2018 syntyneitä pentuja. Läntisen Suomen kannanhoitoalueella oli lauman asuttamia reviirejä 13. Itäisessä Suomessa havaittiin 11 laumareviiriä, joista kuusi sijaitsi kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella. Läntisen Suomen kannanhoitoalueella oli 14 kahden suden asuttamaa reviiriä, itäisen Suomen kannanhoitoalueella kuusi. Läntisen Suomen kannanhoitoalueella oli kaksi, itäisessä Suomessa yksi 2–3 suden asuttamaa reviiriä. Poronhoitoalueella ei havaittu kevättalvella reviirejä, joissa olisi ollut vähintään kaksi sutta. Suomessa oli maaliskuussa 2019 arviolta 185–205 sutta. Koko yksilömäärältään Suomen kantaan lasketaan kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvat sudet. Molemmin puolin itärajaa sijaitsevia reviirejä asuttavista susista laskettiin Suomen kantaan kuuluviksi 50 %. Nämä nk. rajareviirit mukaan lukien kokonaisarvio on 200–220 sutta. Laumojen määrän arvioitiin olleen maaliskuussa 2018 hieman suurempi (25) kuin kuluvana vuonna (24). Suomen puolella liikkuvien perhelaumoja oli vuotta aiemmin 20. Kahden tai 2–3 suden asuttamien reviireiden määrä oli maaliskuussa 2019 huomattavasti suurempi (22) kuin maaliskuussa 2018 (15). Arvio susien kokonaismäärästä oli noin 10 % suurempi kuin vuonna 2018. Maaliskuun susikanta edustaa vuodenaikaa, jolloin lukumäärä on pienimmillään. Kesällä susien lukumäärä on olennaisesti suurempi kuin maaliskuussa, sillä pennut syntyvät huhti-toukokuussa. Arvio on ajoitettu koskemaan maaliskuun tilanneta, koska kattavin aineisto susikannan määrittelyyn saadaan talvella eikä nuorten levittäytymisvaellus synnyinalueeltaan vielä vaikuta merkittävästi. Susikannan muuttumista maaliskuun jälkeen kuvataan ennustemallilla, joka perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta. Susilaumojen määräksi marraskuussa 2019 ennustetaan 32–43, 90 prosentin todennäköisyydellä. Maaliskuun 2020 lopussa 90 prosentin todennäköisyysväli on 17–37 laumaa.In March 2019 there existed 47 wolf territories in Finland. Of these, 24 territories were occupied by packs (> 3 wolves), 20 by two wolves and three by 2–3 wolves. A remarkable proportion of territories hosted by two and 2–3 wolves belonged to pairs however the total number of real pairs is not known. Some territories were shared by Finland and Russia. There were 41 wolf territories that located exclusively or mostly within Finnish borders, consisting of 19 packs and 22 territories hosted by two or 2–3 wolves. The packs were most probably family packs with pups born in 2018. Within the management area of Western Finland 13 packs occurred. In the management area of Eastern Finland there were 11 packs out of which six packs moved exclusively or mostly in Finnish side of the border. The estimated number of territories occupied by two wolves was 14 in the Western Finland, and six in Eastern Finland. Two of the territories with 2–3 wolves located in Western Finland and one in Eastern Finland. In reindeer husbandry region no territories occupied by two or more wolves were found. In March 2019 there were approximately 185–205 wolves in Finland. This estimate takes into account 50% of wolves living in transboundary territories and assumes that 15% of wolves in population are roaming outside territories. When including the transboundary wolves the estimate is 200-220 wolves. In March 2018 the total number of packs (including transboundary packs) was slightly higher (25) than in March 2019 (24). In 2019 the number of territories occupied by two or 2–3 wolves was remarkably higher (22) than in 2018 (15). The population estimate was about 10% higher than in 2018. March represents a season when the population size is at its lowest. Pups are born in April–May and thereby the number of wolves is essentially higher in summer. The estimate concerns the situation in March because the most comprehensive data for estimation can be collected in winter, and sub-adult wolves still mostly move within their natal territories. The change in wolf population after March is described by means of a scenario model which is based on research on natality and mortality in wolf populations. The predicted number of wolf packs for November 2019 is 32–43 packs, with 90% probability. The probability interval for March 2020 is 17–37 packs.201